FANNY
Fanny on meidän koiralaumamme selvä pomo. Se on
todellakin pieni mutta
pippurinen. Fanny on varmasti aina kuvitellut olevansa huomattavasti
suurempi olento kuin mitä on. Se on näyttänyt kaapin paikan niin meidän
koirille, kuin monille muillekin vielä suuremmille koirille. Sillä on
erittäin suuri ego.
Fanny on oma kasvattini. Aluksi minun ei ollut
tarkoitus pitää Fannya, mutta mutkien ja vaikeiden päätösten kautta se
jäikin minulle.
Fannyn kanssa ollaan harrastettu pääasiassa
agilitya ja
Fanny onkin kunnioitettavasti saanut FI AVA tittelin sekä voittanut
kultaa HSKH:nagilityn SM joukkueessa. Fanny oli legenda
agilityradoilla. 20cm säkä ja 3,5kg elopainoa ei ollut kaikille
varteenotettava haastaja ja paljon se antoikin muille tasoitusta
lyhyillä jaloillaan. Fannylla oli kontaktiongelma, sen mielestä oli
aina parempi, mitä korkeammalta kontaktin pystyi hyppäämään. Mutta teki
se niitä siistejäkin suorituksia ja silloin se oli huippu! Fannylla
ponnistusvoimaa kyllä riitti. Joskus se pinkaisi maxi-hypynkin tuosta
vaan vahingossa.
Fannyn kanssa myös tehtiin verijälkeä muutamia kertoja, mutta se vain
ei ollut meidän laji, joten se jäi siihen.
Näyttelyssäkin pyörähdettiin muutamaan otteeseen ja kolme sertiäkin
Fanny sai. Emme vain koskaan suorittaneet käyttökoetta, joten
muotovaliotitteli jäi saamatta. Kaunis se silti on.
Fanny on erittäin riistaviettinen. Se nostaa ja ajaa jäljet kuin
jäljet. Myös kaikki, mitä voi ajaa, kelpaa. Nyt vanhemmiten aistit ovat
jo heikentyneet sen verran, että Fanny voi kulkea rauhassa vapaana
lenkeillä.
Fannyn jätin jalostuksesta pois, kun sen emällä tuli iän myötä pari
lievää mäyräkoirahalvausta. Onneksi Fanny on ollut ikänsä terve, jos
muutamaa tapaturmaa ei lasketa mukaan.
