BETTA

VIRALLINEN NIMI: SHADWELL BROOK
Koiranet
Sukutaulu
Rotu: bordercollie
DNA: CEA-Vapaa, TNS, CL ja IGS testataan.

Yhteistyö-kodin kertomaa: Teimme Johannan kanssa pitkään töitä etsiessämme paimensukuista narttua, jolla olisi geneettisesti jotain uutta tarjottavaa tänne Pohjolaan. Olin jo muutama vuosi taaksepäin kiinnittänyt huomiota Shadwell-kennelin koiriin ja seurannut myytäviä koiria sillä silmällä. Alkuvuodesta 2015 olimme yhteydessä Megs Jenkinsiin Shadwell-kennelissä, sillä eräs narttu oli kiinnittänyt huomiomme jo syksyllä 2014. Keskustelimme Megsin kanssa asiasta pitkään ja lopulta Megs päätti myydä tuon nartun meille. Näinpä huhtikuussa 2015 saimme vihdoin lopettaa etsimisen ja minä sain pakata kimpsut ja kampsut ja matkata Britteihin Bettaa noutamaan.

Betta on pitkälle koulutettu paimenkoira, joka osaa kaikki peruskäskyt ja suunnat. Poispäinajoa meidän pitää kuitenkin vielä treenata ennen kuin voimme suunnata paimennuksen perusrataa suorittamaan. Betta on kiltti, eikä hevin käytä voimallisia otteita paimentaessaan, ainoastaan tarvittaessa tai vaadittaessa. Bettan kasvattaja kertoi näin: "She's a very kind and gentle bitch.. Very natural, always in the right place doing the right thing. She's fairly low ranking so easy to handle and control. She is lovely.. I never have any disagreements with her. She's a lovely worker, polite but on stubborn sheep you can ask her and she'll get stuck in so she's capable but naturally polite and gentle on stock."

Betta on erittäin motivoitunut työkoira. Se on nopea oppimaan ja innokas. Suomeen tullessaan se ei ymmärtänyt makupaloista tai leluista yhtään mitään, mutta muutaman treenikerran jälkeen palkaksi kävi sekä namit että lelut. Tarjoamisen kautta koulutettaessa se pohtii, kokeilee ja kokeiltuaan kerran tahdottua toimintaa, se tarjoaa sen pian uudestaan ja sen jälkeen se on jo uuden asian oppinut. Bettan kanssa on aloiteltu agilityn alkeet treenaamalla estehakuisuutta, keppejä (verkoilla), ja 2on/2off-kontakteja. Myös tottelevaisuuden alkeita ollaan omaksi iloksi vähän puuhailtu. Betta ei toistaiseksi ole osoittanut käyttävänsä silmää harrastuksissa sen enempää kuin paimentaessaan, jossa se selkeästi käyttää enemmän liikettä hyväkseen. Se kestää myös rajattomalta tuntuvan määrän toistoja ilman, että suoritusvauhti tai ajatus kärsivät.

Betta on perusluonteeltaan melko rauhallinen. Se ei ole erityisen vilkas eli se ei turhia sähellä. Siitä löytyy sopivassa määrin ohjaajakovuutta sekä tilannekovuutta. Betta on erittäin tottelevainen, mutta mielestäni enemmänkin siksi, että se on koulutettu tiukalla kädellä. Ei niinkään siksi, että olisi pehmeä. Se ei säikähtele ääniä, eikä esim. välitä laukauksista tuon taivaallista (asumme ampumaradan vieressä). Bettan kasvattaja kertoi, että tässä sukulinjassa (Bettan emolinja) koirat ovat olleet luonteeltaan vakaita ja äänivarmoja. Bettassa on myös vähän terävyyttä (nopea reaktioissaan, ei ärhäkkä). Eritoten toimintakykyä siitä löytyy roima annos, sillä täysin sosiaalistamattomana koirana, se ei Suomeen tultuaan ole lamaantunut tilanteissa, vaikka on kohdannut paljon uusia ja jänniä asioita.

Meillä ollessaan Bettasta on kuoriutunut erittäin iloinen ja leikkisä koira, joka nukkuu silloin, kun tekemistä ei ole tarjolla ja on heti valmis töihin, kun alkaa tapahtua. Se tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa. Ja vaikka kaikkien kanssa se ei välttämättä kaveriksi ryhdy, se ei myöskään lähde toisia koiria haastamaan. Betta on hiljainen. Töitä tehdessään se ei ääntele ja minkäänlaista inisemistä esim. odottaessa tai paikalle jätettäessä se ei pidä. Sen verran se on agilityyn jo ehtinyt syttyä, että nähdessään lauman jäsenten treenaamista, se saattaa kyllä ilmaista oman kaipuunsa päästä osallistumaan.

Betta on erittäin hellyyden kipeä. Se viihtyy sylissä, silitettävänä, rapsutettavana pidempään kuin rapsuja olisi tarjolla. Ja hellin pusuin (ja vähemmän hellin tassun läimäyksin) se osoittaa rakkauttaan. Se on vallan suloinen ja hellyttävä tyttö monella tapaa.

Hakiessani Bettaa kasvattaja kertoi, että Betta rauhoittaa laumaa ja on alistuva toisia koiria kohtaan. Sen perusteella mitä itse olen nyt saanut tyttöön tutustua voin sanoa, että ensimmäinen osa pitää paikkansa ja toinen ei. Betta on ehdottomasti sellainen narttu, joka haluaa pitää lauman järjestyksessä. Ja on aika terhakkakin toimenpiteissään, jos laumassa joku kehtaa käyttäytyä esim. turhan villisti. Kyllä meidän kolmen uroksen laumassa pojat on pidetty emännän kurissa ja nuhteessa. Vastapainoksi se runsain mitoin leikkii ja välillä vallan hellästi myös pussailee poikia. Sen sijaan en ole kertaakaan nähnyt Bettan alistuvan tai nöyristelevän toiselle koiralle, joten jossain määrin siinä on dominanssia.

Pidän Bettan kropasta tosi paljon. Sillä on elastinen, tasapainoinen vartalo, jossa ei ole mitään liioiteltua. Sillä on suora selkä, hyvät kulmat ja tilaa niin edessä kuin takana ja oikein hyvä purenta. Sillä on melko lyhyt, mutta paksu turkki ja erittäin eläväiset pystyt korvat.

Bettalla on yksi erittäin suuri pahe, jos minulta kysytään, ja siitä kertoo vähän jo sen Briteissä ansaitsema lempinimi: Water Baby. Betta rrrrrakastaa vedessä läträämistä ja tähän käy ihan hyvin myös pienet, mutaiset lätäkötkin. Ei siis ole mitenkään epätavallista, että meillä pestään eräs sievä tyttökoira melko usein.